OISPA AINA HEINÄKUU

Asioiden hoito, ainakin nk. tietointensiivisten,  nimittäin sujui heinäkuussa: verovirasto vastasi ensimmäisellä soitolla, Tilastokeskus reagoi spostitiedusteluuni aamuun mennessä ja tulostuspalveluyrityksen asiakaspalvelija osoittautui kekseliääksi.

Kahdessa tapauksessa kolmesta asioin kesätyöntekijän kanssa. Lomakautena tapahtuneita viivästyksiä tai pieniä mokia on ollut tapana selitellä sijaisten kokemattomuudella, mutta ehkäpä organisaatiot ovat alkaneet petrata työhön perehdytystään tai kesäväki sitten vain on fiksuuntunut entisestään.

Oli miten oli, tästä lähtien minä vaadin saada asioida nimenomaisesti sijaisen tai kesätyöntekijän kanssa!
* * *
Ja vielä ruokaintensiivinen huomio heinäajasta. Piipahdin pitkästä aikaa Vaasanaukion ruokakaupassa Sörnäisissä ajatellen, että jos en muuta saa niin ainakin kahvimaidon ja leivän. Jouduin aivan ällikällä lyödyksi: myymälä oli erittäin siisti, hyllyt ojennuksessa ja luomutuotevalikoima erinomainen.
En malttanut olla kysymättä kassapojalta, onko myymälä äskettäin uudistunut, kun on niin miellyttävää asioida. ”Meillä on nyt heinäkuussa ollut vähemmän asiakkaita, ja henkilökunnalla on siksi ollut enemmän aikaa asetella tuotteita hyllyihin.”

Niinpä. Oispa aina heinäkuu.