Työskentelin omaishoitajana kymmenkunta vuotta ja viimeiset vuodet sopimusomaishoitajana. Kirjoitin korona-aikana kolumneja, joita julkaistiin Pääkaupungiseudun omaishoitajat ry:n Oma-lehden verkkosivustolla. Muun muassa tällaisen: Olen tullut allergiseksi kodin äänille. Kun kaukosäädin kolahtaa lattialle tai nokkamuki putoaa kopsahtaen, säpsähdän. Tuntuu kuin ääni lävistäisi minut. Kuuloaistin perimmäinen tehtävä lienee se, että ihminen osaa tunnistaa äkillisistä, kovista äänistä vaaran merkit. Minullekin jokainen kolahdus on sekunnin murto-osan …
Naisten ääni kuuluu paikallislehdissä
Naisten ääni kuuluu paikallislehtien jutuissa vahvemmin kuin valtamediassa. Tieto perustuu sisällönerittelyyn, jota ohjaamani journalismin opiskelijat ovat tehneet Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kirjoitin aiheesta Suomen Lehdistö -lehteen. Journalismin opiskelijat ovat analysoineet paikallislehtien sisältöjä tänäkin syksynä. Tulokset valmistuvat marraskuussa; jännittävää.
Pitääkö uutiskielen olla neutraalia?
Suomen Lehdistön päätoimittaja Riikka Virranta otti yhteyttä ja pyysi minua vastaamaan kolmeen kysymykseen. Vastaukseni julkaistiin lehden Kolmesta poikki -palstalla numerossa 3/2018. Onko uutiskieli alkanut lainata liikaa kolumneilta tai featurelta? Juttutyypit eivät ole tarkkarajaisia, ja yksittäisessäkin jutussa, myös uutiseksi tarkoitetussa, voi olla piirteitä useasta juttutyypistä. Siksi myös kielelliseen ilmaisuun on tullut moninaisuutta. Uutisen olemusta voisi toimitustyössä terävöittää. Se heijastuisi kieleenkin.
Aarre juttuarkistostani: Nobelisti Bengt Holmströmin haastattelu vuodelta 1992
Löytyihän se lopulta, varaston perimmäisestä nurkasta: Sofwin-lehti, johon olin freelancer-polkuni alussa vuonna 1992 kirjoittanut haastattelujutun Bengt Holmströmistä. Sofwin-lehti oli Software Invest Oy:n asiakaslehti, jonka päätoimittaja oli yhtiön omistaja Tapio Laakso, nyt jo edesmennyt liikemies ja akateemisesti suuntautunut yrittäjä. Juttuidea tuli häneltä. ♦ Holmström, joka tuolloin oli sapattivapaalla Yalen yliopistosta ja työskenteli vierailevana professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa, sanoi jutussani muun muassa näin: …
Sanan voima
Miten saada 500 tykkäystä, kehuvaa palautetta ja hyvää mieltä? Yksi sana riittää. Arvaisitko, mikä tuo sana on? Kyllä, juuri niin: kiitos.
Slushin viemää
Sain tilaisuuden käväistä Slushissa Helsingin Messukeskuksessa. Marraskuun Loska vei minut mukaansa jo kotona aamukahvin ääressä: HS nimittäin kertoi Wolt-nimisen, ruokalähettipalveluun erikoistuneen startup-yrityksen palkkausongelmista. Lähetteinä toimivien opiskelijoiden sotu- ja eläkemaksutkin ovat HS:n tietojen mukaan jääneet maksamatta. Twiittasin saman tien startup-skenen pimeästä puolesta, ja eipä aikaakaan, kun Wolt visersi takaisin ja kertoi potevansa kasvukipuja mutta kehittävänsä läpinäkyvää palkkausmallia ja maksavansa lain mukaiset …
Haluaisitko pomon, joka ei lue?
Lukeminen vähenee, ja erityisesti alle 24-vuotiaiden joukossa. Äidinkielen opettajien mielestä lukioiden uudistuva opetussuunnitelma voi johtaa siihen, että koulusta selviää lukematta ainuttakaan kaunokirjaa. (HS 6.5.2015.) Mutta lukevatko aikuisetkaan?
Ja Päivän pilkku -palkinnon saa…
… arvaisitkohan? Palkinnon saajan nimi paljastuu tämän blogikirjoitukseni lopussa; ääneen luettuna noin 3 minuutin ja 20 sekunnin päästä♥.
En finsk lärare
Ruotsissa ei baaritiskillä kannata kertoa olevansa opettaja; kansankynttilät kun ovat naapurimaassamme huonossa huudossa.
Tekstiin tolkku, rakenteeseen ryhti?
Kiinnostava nykyilmiö: viestinnän ammattilaiset ja tutkijat kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota suomen kielen sujuvuuteen ja oikeakielisyyteen. Ja sekös kaltaistani suomensuojelijaa ilahduttaa.